27.2.2017 valtuustoaloite: Laatua Karkkilan koulukuljetuksiin

Kello on aamulla seitsemän ja kävelen maantien ajokaistalla. Lumivallit estää kävelyn tienpientareella. Pakkasta on 25 astetta ja täysikuu valaisee koulumatkani. Kävelen puolentoista kilometrin päähän koulukyytipysäkille. Täytin joulukuussa kuusi vuotta. Käyn esikoulua Nyhkälän koulussa. Koulussa ei ole ulkovälitunteja lainkaan, kun pakkanen laskee alle 20 asteeseen, mutta koulumatkalleni tätä pakkasrajaa ei ole asetettu.
Marraskuussa oli toisin. Useimmat aamut oli pimeitä, vettä satoi kaatamalla ja maantien pientareella ei voinut kävellä ilman, että jalkineet upposi kuraan. Sateenvarjosta ei ollut mitään apua, kun ohi kiitävät autot roiskutti veden päälleni. Ei ollut mitään paikkaa minne väistää.

Näin Karkkilassa vielä 2000-luvulla. Kaupungissa, joka mainostaa itseään lapsiystävällisenä kaupunkina. Näin siksi, että koulukuljetusten järjestämisen lähtökohtana on vain lain minimivaatimusten täyttäminen.
Jotta koulukuljetusten laatu voi täyttää nykypäivän tarpeet, on Karkkilan asetettava koulumatkoille laatukriterit. Nykyistä parempi laatu ei välttämättä nosta edes koulukuljetusten järjestämisen kustannuksia, vaan saattaa tulla jopa edullisemmaksi.

Muuttuvat olosuhteet

Lain minimivaatimukset ovat samat koko Suomessa, Karkkilassa ja Lapissa:
Perusopetuslaissa on säädetty, että oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tähän poikkeuksena Karkkila myöntää ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille koulumatkakuljetuksen kolmen kilometrin matkasta alkaen. Nämä kilometrirajat ovat edelleen sopivat, mutta totuus kohtuullisesta koulumatkasta ei saa jäädä vain kilometrien varaan.
Edellä mainitun lisäksi Karkkilan kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt, että kuljetuksen järjestäminen ei ole välttämätöntä koko koulumatkalle, vaan koulumatka voi muodostua osittain oppilaan itse kulkemasta osasta. Kuljetusoppilaan kävelymatka yhteen suuntaan on enintään: esioppilaille ja 1.-2. luokan oppilaille 2,0 km, 3.-6. luokan oppilaille 3,0 km ja 7.-9. luokan oppilaille 5,0 km.
Karkkilassa koulumatkan pituus tarkistetaan kolmella eri web-pohjaisella karttaohjelmalla. Koulumatkan turvallisuus puolestaan tarkistetaan vuosittain Tiehallinnon Koululiitu-ohjelmalla. Vuodenajan vaihteluita ja niistä johtuvia olosuhteiden muutoksia ei koulumatkan turvallisuuteen Karkkilassa ole kuitenkaan huomioitu.
Karkkilassa on ensi lukuvuoden alusta astumassa voimaan uusi koulukuljetussopimus. Nyt tähän uuteen sopimukseen on sisällytettävä koulumatkojen laatuvaatimus, jonka lähtökohtana on, että Karkkilassa ei ole yhtään niin turvallista maantietä, että lasten koulumatka voi kulkea maantien ajokaistalla. Tämän laatuvaatimuksen tulee vähintäänkin sisältää päätös määräaikaisesta talvimatkaoikeudesta.

Lapsilähtöinen suunnittelu

Perusopetuslakiin on kirjattu, että oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Matka-aikaan lasketaan kuuluvaksi kävelymatka kodin ja pysäkin välillä, odotusaika pysäkillä ja itse ajomatka.
Karkkilassa on lyhyet välimatkat, mutta sittenkin kaupunki suunnittelee koulukuljetukset samalla periaatteella kuin Lapin kunnat eli tavoittelee koululaisten päivittäisen koulumatkan pysyvän kahdessa ja puolessa tunnissa. Nyt Karkkilassa 10:n kilometrin koulumatka yhteen suuntaan kestää tunnin ja 16 kilometrin matka noin puolitoista tuntia yhteen suuntaan. Karkkilan on pystyttävä parempaan. Koulukuljetusten laatuvaatimuksiin tulee kirjata tavoite, että koulumatkaan käytetty aika on korkeintaan 40 minuuttia yhteen suuntaan.

Lisää laatua koulumatkoihin

Ensinnäkin koulukuljetusten uusi kilpailutus ei saa perustua siihen, että koulukuljetuksia järjestävälle yrittäjälle maksetaan korvausta ajettujen kilometrien mukaan, vaan maksu tulee suorittaa lasten määrän mukaan. Siksi, että silloin kuljetusyrittäjälle on taloudellisempaa ajaa jokainen lapsi mahdollisimman lyhyen matkan kautta kouluun ja on myös taloudellisempaa sijoittaa yhdestä osoitteesta ja saman tien varresta, samaan aikaan kouluun kulkevat lapset samaan taksiin. Näin koulutaksissa kuljettu matka-aika lyhenee.
Lisää laatua koulumatkoihin saadaan myös sillä, että palataan käytäntöön, jossa maaseudulla asuvien naapurusten saman ikäiset lapset pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan samalle luokalle. (Järjestely ei laske, mutta ei myöskään nosta luokkakokoja.) On käsittämätöntä, että Ahmoolla, Alimmaisilla, Haavistossa, Vaskijärvellä ja Järvenpäässä asuvat lapset hajasijoitetaan eri luokille sillä perusteella, että nämä maalaislapset saisivat enemmän kavereita. Saavathan Haukkamäessä ja Tuorilassakin lapset kulkea koulumatkaansa yhdessä! Päinvastoin maaseudulla asuville lapsille hajasijoittaminen tarkoittaa sitä, että luokkakavereiden näkeminen omatoimisesti vapaa-ajalla ja kesäloma-ajalla on mahdotonta. Vai onko hyvä idea, että Haavistossa asuvat alakoululaiset pyöräilevät omatoimisesti Haapalaan tai Vattolaan?

Karkkilan vihreät valtuustoryhmä